AjankohtaistaJoko olet tutustunut jäsensivuihin?
Jäsensivuilta löytyy valtavasti tietoa suvusta. Siellä on sukukirjan päivitetty aineisto ja myös kaikkien kirjan ilmestymisen jälkeen tehtyjen sukututkimusten aineistot. Merkittävän sisällön muodostavat jatkuvasti täydentyvät perhetaulut. Linkki jäsensivuiile ja kirjautumisohjeet löytyvät valikosta Jäsensivut Tutustu! Sukukirjasta digiversio
Sukukirja Leo ja muut Mechelinit on digitoitu ja aineisto on nyt mahdollista julkaista verkossa. Suuri merkitys on sillä, että tietoja voidaan täydentää ja ylläpitää. Jäsensivustolla julkaistavat perhetaulut muodostavat nyt sukuseuran sukututkimusrekisterin. Sukukokous 2020
Seuraava sukujuhla ja sääntömääräinen sukukokous järjestetään 1.8.2020 Kuopiossa. Tapahtumat Merkittävä lääketieteellinen tunnustus
Jukka-Pekka Mecklinille Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklinille maamme arvostetuimpiin lääketieteellisiin tunnustuksiin kuuluvan Konrad ReijoWaara -palkinnon. Palkinnosta voit lukea lisää Duodecimin ja KSSHP:n sivuilta. Wikipediasta saa tiedot, kuka oli ReijoWaara Kirjatarjous
Saatavana on vielä r§unsaasti kirjoja: Elisabeth Stubb: LEO MECHELIN SENAATTORIN ELÄMÄNTARINA NOKIAN PERUSTAMISESTA SORTOVUOSIIN JA NAISTEN ÄÄNIOIKEUTEEN (hinta 20 €/kpl) ja Sini-Inkeri Lindqvistin toimittama kirja ”ELÄMÄN PITUINEN YSTÄVYYS TORSTEN COSTIANDERIN KIRJEITÄ VELJELLEEN LEO MECHELINILLE VUOSILTA 1856-1904” (hinta 30 €/kpl) Kirjojen yhteishinta 40 €
|
Suvun alkuperäMechelinus-sukuun kuuluvat kaikki Jaakko Laurinpojasta (Jacob Larsson) ja hänen vaimostaan Valpuri Henrikintytär (Walborg Henriksdotter) Mäckkilästä polveutuvat jälkeläiset ja heidän puolisonsa.
Jaakko ja Valpuri saivat kaksi poikaa, Henrikin vuonna 1671 ja Ericin kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1673. Pojat kävivät triviaalikoulun Helsingissä ja Ericistä tuli Turussa vuonna 1701 ylioppilas. Henrikin osalta ylioppilaaksituloa ei ole löytynyt, mutta hänet vihittiin papiksi Wiipurin hiippakunnassa vuonna 1696. Henricus Jacobi Mechælinus/Nylandus ja Ericus Jacobi Mecchhelinus joutuivat lähtemään Helsingistä, sillä pienen kotikaupungin tarjoamat mahdollisuudet opinkäyneille olivat rajatut. Henrik päätyi Kuopion kappalaiseksi ja tavan mukaan uusi viranhaltija meni naimisiin edellisen kappalaisen lesken kanssa. Samuel Argillanderin lesken Anna Barnaun kanssa Henrik sai seitsemän lasta, viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Tämän lisäksi Julkulan pappilassa asuneeseen perheeseen kuului Annan ja Samuelin tytär Brita Argillander. Henrik hukkui heinäkuussa 1729 uidessaan Kallavedessä. Eric taasen toimi Iisalmen apulaispappina ja Pielaveden kappalaisena sekä Isonvihan aikana Iisalmen vt kirkkoherrana vaimonsa veljen, Jacob Hoffréniuksen paon aikana. Eric meni naimisiin Rautalammin kirkkoherra Johan Porthaniuksen lesken, Elisabeth Hoffréniuksen kanssa. Perheeseen kuului neljä Johanin ja Elisabethin lasta ja koskapa Ericin ja Elisabethin lapsiluku jäi yhteen poikaan, valtaosa meistä Mechelinuksista on Henrikin jälkeläisiä. Eric kuoli Isonvihan aikana Iisalmessa noin 1721 ilmeisesti venäläisten sotilaiden tappamana. Näin paljasjalkaisista helsinkiläisistä ja heidän jälkeläisistään tuli ensin savolainen klaani, leviten sitten 1700- ja 1800-luvuilla kaikkiin ilmansuuntiin. Nykyisin meitä löytyy ympäri maailmaa. Nykyään sukunimellämme on monta kirjoitusasua, ainakin Mechelin, Mecklin, Meklin, Mäcklin ja Mäklin. 1900-luvun alkupuolella monet suomalaistivat sukunimensä. Uusia sukunimiä ovat mm. Lehtola, Maristo, Merjola, Merjovaara, Mertasaari, Metsä, Mäkelä, Mäkitörmä, Ruohoniemi ja Valta. 
Henrikin ja Ericin lapsuudenkoti sijaitsi Helsingin Mäckkylässä (nykyään Espoo, Mäkkylä) kartalla näkyvän Kuninkaantien, Lands Wäg Från Åbo till Hellsingfors, pohjoispuolella.
Poikien isä, Jaakko Laurinpoika, syntyi Janakkalan Karhin kylän Kuumolassa v. 1635. Miksi ja milloin hän tuli Mäkkylään, ei ole tiedossa. Jaakko meni naimisiin terwapräkärin tyttären, Valpuri Heikintyttären s. 1645, kanssa. Taloon tullut vävy toimi myöhemmin virassa, jonka peri apeltaan. Jaakko vannoi porvarivalan Helsingissä ja työhön Tervasaaressa kuului mm. tervan laadun ja tynnyrien kunnon tarkastaminen. Useita eri lähteitä, mm: Genos 8/1937 |
