Senaattori Leo Mechelin ja Suomen hallitusmuoto

Kirjoittanut Pentti Meklin, julkaistu Suku-Uutisissa 3/2018-2020

Hallitusmuodon 100-vuotisjuhlapuheessaan pääministeri Antti Rinne nosti senaattori Leo Mechelinin tärkeään osaan Suomen Hallitusmuodon valmistelussa 1919. Hänen merkitystään hallitusmuodon synnyssä ovat korostaneet myös useat tutkijat, mutta unohtaa ei sovi Leo Mechelinin suurta merkitystä laajemminkin perustuslakien aikaansaamisessa autonomian ajan viimeisillä vuosikymmenillä.

Suomen kuuluessa suuriruhtinaskuntana Venäjän yhteyteen vuosina 1809-1917 sillä oli voimassa oma pääasiassa Ruotsin vallan aikainen lainsäädäntö. Perustuslakeina sovellettiin Ruotsin vuoden 1772 hallitusmuotoa ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjaa.
Autonomian ajan merkittävin käännekohta valtiollisten laitosten kehityksessä oli säännöllisen valtiopäivätoiminnan käynnistyminen vuonna 1863. Keisari Aleksanteri II kutsui Suomen säädyt säätämään lajeja, jotka hän sitten arvovallallaan vahvistaisi. Merkittävinä uudistuksina saatiin aikaan muun muassa kansakoululaitos, Suomen oma raha markka sekä kuntien ja seurakuntien erottaminen toisistaan. Vuonna 1869 säädettiin Suomelle oma valtiopäiväjärjestys. Leo Mechelin osallistui vuoden 1872 valtiopäiville porvarisäädyn edustajana. Aleksanteri II aateloitua Leo Mechelinin, hän edusti aatelia valtiopäivillä 1876-1904, oltuaan kuitenkin karkotettuna Ruotsissa keväästä 1903 joulukuuhun 1904. Leo Mechelin toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana 1905-1908. Vuonna 1910 hänet valittiin maan korkeimmalla äänimäärällä ruotsalaisten edustajaksi valtiopäiville.

Leo Mechelin on kuvannut perustuslakien laatimisen vaiheita seikkaperäisesti lähdeluettelossa mainitussa kirjoituksessaan vuodelta 1913. Perustuslakien uudistamisen ja Leo Mechelinin roolin näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on vuosisadan vaihde.
1800-luvun lopulla Suomen valtiollinen identiteetti vahvistui ja loi paineita laajentaa Suomen itsehallintoa. Samalla kansallisuusaate Venäjällä vahvistui, ja Suomen erillisasema ja Venäjän yhtenäistämispolitiikka törmäsivät 1890-luvulla. Suomessa aika tunnetaan sortokautena. Suomalaisten ja Venäjän hallinnon välille syntyi avoin vastakkainasettelu. Venäjän sisäinen kehitys kuitenkin helpotti Suomen tilannetta, kun maa kärsi pahan tappion Japanin vastaisessa sodassa.  Sodan katastrofaalinen tulos johti hallinnon tilapäiseen höllentymiseen Venäjällä, mitä suomalaiset käyttivät hyväkseen palauttaakseen ja lisätäkseen itsehallintoaan.

Näissä oloissa syntyi Suomeen ensimmäinen poliittinen hallitus, Leo Mechelinin senaatti, joka toimi vuosina 1905-1908. Leo Mechelinin senaatin vaikutuksesta toteutettiin merkittävä eduskuntauudistus. Säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja tilalle luotiin eduskunta, jossa koko kansa sai poliittiset oikeudet. Kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset miehet ja naiset saivat ääni- ja vaalioikeuden ensimmäisenä maailmassa. Vuonna 1906 perustuslakina säädettiin myös lait lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta eli niin sanottu kansalaisvapausperustuslaki. Historioitsija Martti Häikiö on lähdeluettelossa mainitussa teoksessaan todennut, että eduskuntauudistuksen toteuttajista merkittävin oli Suomen ensimmäinen poliittisen hallituksen pääministeri Leo Mechelin. Hänen neuvottelutaitojensa ja kokemuksensa ansiosta keisari hyväksyi Suomen eduskuntauudistuksen 1906.

Lähimpänä Leo Mechelinin sydäntä oli kuitenkin pyrkimys laatia Suomelle uusi hallitusmuoto. Leo Mechelin itse on kuvannut valmistelua lähteenä mainitussa artikkelissaan seuraavasti: ”Tärkeiden parannusten tulee jo hyvissä ajoin olla valmiiksi suunniteltuja voidakseen tulla toteutetuiksi sopivan tilaisuuden tullen. Tämän käsityksen mukaisesti minä laadin oleskellessani maaseudulla kesällä 1905 ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi – luonnollisesti voimatta lainkaan aavistaa milloin sitä olisi voitu tarvita.” Tuo maaseutu oli Janakkalan Löyttymäellä, jossa sijaitsevan kartanon historiallisessa kamarissa hän laati hallitusmuotoehdotuksen itsenäiselle Suomelle. Löyttymäen kyläseura, joka on vaalinut Leo Mechelinin perintöä, paljasti vuonna 2012 Löyttymäen koulun pihaan muistokiven, jossa todetaan: ”Senaattori Leo Mechelin laati Suomelle perustuslain kartanossaan Löyttymäellä.”

Hallitusmuotoa yritettiin viedä eteenpäin Leo Mechelinin senaatin esityksenä kesällä 1907, mutta ehdotus ei mennyt koskaan kenraalikuvernöörin virastoa pidemmälle.
Leo Mechelinin em. ajatus valmiiksi suunnittelusta ehdotuksesta käytettäväksi ”sopivan tilaisuuden tullen” toteutui hänen kuolemansa jälkeen, kun ehdotus oli Ståhlbergin 1917 johtaman perustuslakikomitean työn pohjana. Leo Mechelinin hallitusmuotoluonnoksen sisältö vastasi monelta osin vuonna 1919 hyväksyttyä hallitusmuotoa. 

Vuoden 1919 hallitusmuoto, ajan kuluessa tehtyine täydennyksineen, oli voimassa aina vuoteen 2000, jolloin eduskunta sääti Suomen perustuslain (731/1999). Siihen yhdistettiin voimassa olleet perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetyt lait: hallitusmuoto (1919), valtiopäiväjärjestys (1928), laki valtakunnan oikeudesta (1922) ja laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatoimien lainmukaisuutta (1922).
Huomattavaa on, että monet Suomen perustuslain perusasioista sisältyvät jo vuoden 1919 hallitusmuotoon. Lyhyt historian tarkastelu osoittaa, että Leo Mechelin on ollut kaukokatseinen ja hyvin merkittävä henkilö Suomen valtiollisessa kehityksessä, ja ansaitsee tulla näyttävästi huomioiduksi hallitusmuodon 100-vuotispäivänä.
 
Käytettyjä lähteitä
Stubb Elisabeth: Leo Mechelin, senaattorin elämäntarina Nokian perustamisesta sortovuosiin ja naisten äänioikeuteen. Info Kustannus Oy 2018. Helsinki.
Häikiö Martti: 14 askelta Suomen itsenäisyyteen. Edita 2019 Helsinki.
Mechelin Leo: Uusi hallitusmuoto. Teoksessa Murrosajoilta muistoja ja kokemuksia. 1 s. 81-113. Werner Söderström Osakeyhtiö 1913. Porvoo.
Kartano, kylä ja koulu. Kun Janakkalan erämaahan luotiin malliyhteiskunta ja koulu. Peltotalo Pekka (toim.). Mandat kustannus 2008. Hämeenlinna
Riepula Esko, Kultalahti Jukka & Pohjolainen Teuvo. Kenellä valta valtiossa. Kuninkaiden ja säätyjen vallasta kansan valtaan. Perustuslakiemme pitkä kaari. Vastapaino 2019. Tampere

Suomen hallitusmuoto 100 vuotta -juhlallisuudet eduskunnassa 10.9.2019 ​​

Alkuosa pääministeri Antti Rinteen puheenvuorosta
​"On suuri ilo ja kunnia juhlistaa Suomen hallitusmuodon 100-vuotista taivalta eduskunnassa, tasavaltamme ja demokratiamme tärkeimmässä paikassa. Noin kilometrin päässä tästä paikasta kulkee katu, jota pitkin kulkiessaan ei välttämättä tule mieleen sen yhteys suomalaisen oikeusvaltion ja perustuslakimme kehittymiseen. Leo Mechelin, jonka mukaan kyseinen katu on nimetty, ehti kuolla kolme vuotta ennen Suomen itsenäistymistä, mutta hän on työllään ollut luomassa perusteita tasavaltalaiselle hallitusmuodollemme. Mechelin ei ole yhtä tunnettu kuin hänen elinaikanaan, tai kuin hänen ansionsa antaisivat odottaa.

Eino Leino kirjoitti Mechelinin hautajaisia varten runon nimeltään Kansalaisseppel, jossa sanotaan:
“Pystynä kulki hän
tiensä ja määränsä tiesi,
kaiutti kansansa oikeutta kuin jalopeura
kunnian soi hälle ystävä kuin vihamiesi,
​kolme miljoonaa oli sankarin seura.”  

​Leino kuvaa Mechelinin merkitystä aikalaisilleen itsenäisestä ja vapaasta maasta unelmoiville ihmisille. Runossa vuodelta 1914 suomalaiset kuvataan vielä sorretuksi kansaksi ja Mechelin sen päämieheksi. Mechelin jätti jälkeensä elävän perinnön, joka viitoitti Suomea kohti vapaata ja demokraattista oikeusvaltiota.

Minulla on ilo kertoa, että valtiovalta osallistuu Mechelinin koottujen teosten julkaisuun, minkä myötä tietoisuus demokratiamme, oikeusvaltiomme ja hallitusmuotomme yhdestä pioneerista toivottavasti lisääntyy." 

​Pääministeri Antti Rinteen puhe löytyy kokonaisuudessaan Valtioneuvoston kanslian sivuilta.  
​

Valtioneuvoston  tiedote 18.12.2020:
"Leo Mechelinin mittavat arkistoaineistot julkaistaan avoimesti käytettäväksi"
​
​Tiedotteen yhteydessä on julkaistu myös Leo Mechelinin elämäntyöstä kertova video
​Leo Mechelin (1839-1914) – Oikeusvaltioperiaatteen unohdettu kehittäjä
​

Leo Mechelinin pronssinen rintakuva Säätytalon edessä. Tuona päivänä, 14.9.2019, Säätytalo oli hallitusmuodon juhlinnan kunniaksi avoinna yleisölle.

​Walter Runebergin veistämä teos paljastettiin vuonna 1909 Leo Mechelinin 70-vuotispäivänä. Veistos sijaitsi aluksi Ateneumissa, josta se vuonna 1943 siirrettiin Säätytalon puistikkoon.