Leo Mechelille ikuinen tähti Haminan Raatihuoneen torille 15.8.2023
Haminan kaupunki on paljastanut vuosien varrella ikuisia tähtiä “Walk of Fame”-tyyliin. Tähden voi saada Haminassa syntynyt tai pitkään vaikuttanut kuuluisuus, jonka työllä on ollut suuri merkitys Haminalle, Suomelle tai kansainvälisesti.
Kaupunginjohtaja Ilari Soosalu päätti, että vuonna 2023 Raatihuoneen torille tulee ikuinen tähti valtiomies Leo Mechelinille (1839-1914) ja fyysikko Ritva Serimaalle (1957-2016). Tähdet julkaistiin Raatihuoneen sisäkehällä 15.8.2023.
Ikuinen tähti Raatihuoneen sisäkehällä
|
Ikuiset tähdet Raatihuoneen seinälle heijastettuna
|
Julkaisupuhe, kaupunginjohtaja Ilari Soosalu:
Kaupunginjohtajan päätöksellä saa tänään kaksi merkkihenkilöä ikuisen tähden tänne Raatihuoneen torille.
Ensimmäisen tähden saaja on Haminassa 24. marraskuuta 1839 syntynyt valtiomies. Hän kasvoi varuskunnan piirissä isänsä toimiessa Haminan kadettikoulun opetuksen tarkastajana. Vuonna 1856 tähden saaja kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon, eli nykyiseen Helsingin Yliopistoon ja valmistui lakitieteen kandiksi 1864. 1800-luvun viimeiset vuosikymmenet hän menestyi suomalaisessa liike-elämässä muun muassa Suomen Yhdyspankin johtajana. Myös Nokia Oy perustettiin hänen kotonaan 1871 ja tähden saaja kuului Nokia Oy hallitukseen useita jaksoja aina vuoteen 1914 saakka.
Tähden saaja nousi 1800-luvun lopulla myös Suomen valtakunnan politiikan huipulle. Hän halusi keskittää Suomen ja Venäjän suhteissa vallan suomalaisille instituutioille, erityisesti valtiopäiville. Hän piti myös tärkeänä yksityisyritteliäisyyden suosimista ja teollisuuden kehittämistä, sillä hän uskoi niiden johtavan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen edistykseen.
Hänet valittiin vuonna 1875 Helsingin ensimmäiseen kaupunginvaltuustoon ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Vuonna 1876 hän isännöi Helsingin kaupungin edustajana suurta teollisuusnäyttelyä, jossa myös keisari Aleksanteri II perheineen vieraili. Palkintona onnistuneesta vierailusta hänet aateloitiin 27. heinäkuuta samana vuonna. Tästä lähtien hän toimi lähes kaikilla valtiopäivillä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana.
Tähden saaja kohosi 1870-luvun kuluessa liberaalin suuntauksen johtavaksi poliitikoksi Suomessa. Aloitekykynsä ja laajojen suhteidensa avulla hän saavutti pian suuren vaikutusvallan politiikassa. Hän oli jäsenenä kultakantakomiteassa, jonka ehdotuksesta Suomen markka sidottiin kultakantaan vuonna 1877. Hän myös johti komiteaa, joka valmisteli vuoden 1879 elinkeinovapauslain, sekä vuosina 1879–1880 suurta verokomiteaa. Hän myös kirjoitti vuonna 1877 ensimmäisen valtion tulo- ja menoarvion, jonka käyttöönottoa oli itse ehdottanut. Niin ikään vuoden 1878 asevelvollisuuslain sisällön on sanottu olleen suurelta osin tähden saajan aikaansaannos.
Hyvä yleisö; nykytermejä käyttäen tähden saaja toimi autonomisen Suomen pääministerinä, sekä valtionvarainministerinä Venäjän keisarikunnan aikaan. Tähden saaja on Haminassa syntynyt ja lapsuutensa viettänyt valtiomies Leo Mechelin.
Ensimmäisen tähden saaja on Haminassa 24. marraskuuta 1839 syntynyt valtiomies. Hän kasvoi varuskunnan piirissä isänsä toimiessa Haminan kadettikoulun opetuksen tarkastajana. Vuonna 1856 tähden saaja kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon, eli nykyiseen Helsingin Yliopistoon ja valmistui lakitieteen kandiksi 1864. 1800-luvun viimeiset vuosikymmenet hän menestyi suomalaisessa liike-elämässä muun muassa Suomen Yhdyspankin johtajana. Myös Nokia Oy perustettiin hänen kotonaan 1871 ja tähden saaja kuului Nokia Oy hallitukseen useita jaksoja aina vuoteen 1914 saakka.
Tähden saaja nousi 1800-luvun lopulla myös Suomen valtakunnan politiikan huipulle. Hän halusi keskittää Suomen ja Venäjän suhteissa vallan suomalaisille instituutioille, erityisesti valtiopäiville. Hän piti myös tärkeänä yksityisyritteliäisyyden suosimista ja teollisuuden kehittämistä, sillä hän uskoi niiden johtavan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen edistykseen.
Hänet valittiin vuonna 1875 Helsingin ensimmäiseen kaupunginvaltuustoon ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Vuonna 1876 hän isännöi Helsingin kaupungin edustajana suurta teollisuusnäyttelyä, jossa myös keisari Aleksanteri II perheineen vieraili. Palkintona onnistuneesta vierailusta hänet aateloitiin 27. heinäkuuta samana vuonna. Tästä lähtien hän toimi lähes kaikilla valtiopäivillä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana.
Tähden saaja kohosi 1870-luvun kuluessa liberaalin suuntauksen johtavaksi poliitikoksi Suomessa. Aloitekykynsä ja laajojen suhteidensa avulla hän saavutti pian suuren vaikutusvallan politiikassa. Hän oli jäsenenä kultakantakomiteassa, jonka ehdotuksesta Suomen markka sidottiin kultakantaan vuonna 1877. Hän myös johti komiteaa, joka valmisteli vuoden 1879 elinkeinovapauslain, sekä vuosina 1879–1880 suurta verokomiteaa. Hän myös kirjoitti vuonna 1877 ensimmäisen valtion tulo- ja menoarvion, jonka käyttöönottoa oli itse ehdottanut. Niin ikään vuoden 1878 asevelvollisuuslain sisällön on sanottu olleen suurelta osin tähden saajan aikaansaannos.
Hyvä yleisö; nykytermejä käyttäen tähden saaja toimi autonomisen Suomen pääministerinä, sekä valtionvarainministerinä Venäjän keisarikunnan aikaan. Tähden saaja on Haminassa syntynyt ja lapsuutensa viettänyt valtiomies Leo Mechelin.
Tilaisuuteen osallistuivat Kalevi Suomela Leo Mechelin Säätiöstä ja sukuseuraa edustivat Ahti Suokas ja Päivi Mecklin
Leon tähti, Päivi ja Ahti
|
Ahti Suokas tutkii Tove Janssonin vuonna 1952 maalaamaa taulua "Tarina merenpohjassa" ja Kalevi Suomela valmistautuu Ikuinen tähti -kahvitilaisuuteen (yllä)
|
Kiitospuhe – Päivi Mecklin, sukuseuran puheenjohtaja
Arvoisat haminalaiset!
Ikuinen tähti Haminan Raatihuoneen torille, sen Leo Mechelin todella ansaitsee!
Leo Mechelin kuuluu Mechelinusten sellaiseen haaraan, jossa oli useita pappeja, opettajia ja mm. kirkonrakentajia. Esivanhemmat muuttivat Kuopiosta Juvan ja Kesälahden kautta Haminaan. Sukuhaaraa sanottiin sivistyssuvuksi, mm. Leon täti Margaretha Mechelin, joka oli myös Juhani Ahon isoäiti, olivat hyvin kielitaitoisia. Leon perheessä käytettiin saksaa ja ruotsia, mutta myös ranskaa ja venäjää. Sisarelleen Leo kirjoitti ranskaksi, isälleen ruotsiksi tai saksaksi.
Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että Leo ei osannut suomea tai ainakaan taito ei ollut kummoinen ja taisi hän itsekin olla samaa mieltä. Kuitenkin Leo kävi vuosikymmenet kirjeenvaihtoa Löyttymäen kartanon pehtooreiden kanssa. He kirjoittivat Leolle suomeksi tilan asioista mutta myös perheen asioista, mm. että ”kertoisitteko rouva Alexandralle, että voimme tuoda polttopuita vasta rospuuton jälkeen, minä kun en sitä ruotsia osaa”.
Kaupunginjohtajan puheessa tuli jo esiin useita asioita Leo Mechelinin hengästyttävästä ansioluettelosta. Lisään noihin mainittuihin vielä sen, että Leo Mechelin oli paitsi tiukka laillisuusmies, myös rauhanmies, ja hänen sanotaankin vaikuttaneen Nobelin rauhanpalkinnon saantikriteereihin. Leo kirjoitti kartanossaan perustuslakihahmotelmaa ja hänet myös karkotettiin Suomesta parin vuoden ajaksi. Ja autonomisen Suomen ”pääministerinä”, Senaatin puheenjohtajana, Mechelinin senaatti sai vuonna 1906 läpi lain, jolla kaikki Suomen naiset saivat paitsi äänioikeuden, myös yleisen ja yhtäläisen oikeuden asettua ehdolle. Se mikä usein unohdetaan, on se, että myös suurin osa suomalaisista miehistä sai samalla nämä mainitut oikeudet.
Sukuseuramme vaalii Leon perintöä monella tavalla. Olemme kunnostaneet hänen hautansa Hietaniemessä, julkaisseet kirjoja ja onnistuneet keräämään esineistöä, mm. kokonaisen astiaston, kirjoja ja julkaisuja sekä rintakuvamitaleja. Ylläpidämme Leo-sivustoa nettisivuillamme ja teemme läheistä yhteistyötä Leo Mechelin Säätiön kanssa. Valitettavasti Leon sukuhaara on sammunut, sillä hän ja sisaruksensa saivat vain tyttöjä tai olivat naimattomia.
Olemme riemuissamme siitä, että Suomen valtio päätti koota ja julkaista Leo Mechelinin kootut julkaisut. Lainaus Valtioneuvoston uutisesta- ”Suomalaisen oikeusvaltion rakentajan ja kansainvälisen rauhantyön uranuurtajan Leo Mechelinin (1839–1914) elämäntyöhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvä poikkeuksellisen laaja yhteiskunnallisesti ja historiallisesti merkittävä arkistoaineisto julkaistaan ensimmäistä kertaa koottuina teoksina avoimesti käytettäväksi.”
Lämmin kiitos Haminan kaupungille ja kaupunginjohtaja Ilari Soosalulle Leon tähdestä koko Sukuseura Mechelinuksen ja Leo Mechelin säätiön puolesta.
Ikuinen tähti Haminan Raatihuoneen torille, sen Leo Mechelin todella ansaitsee!
Leo Mechelin kuuluu Mechelinusten sellaiseen haaraan, jossa oli useita pappeja, opettajia ja mm. kirkonrakentajia. Esivanhemmat muuttivat Kuopiosta Juvan ja Kesälahden kautta Haminaan. Sukuhaaraa sanottiin sivistyssuvuksi, mm. Leon täti Margaretha Mechelin, joka oli myös Juhani Ahon isoäiti, olivat hyvin kielitaitoisia. Leon perheessä käytettiin saksaa ja ruotsia, mutta myös ranskaa ja venäjää. Sisarelleen Leo kirjoitti ranskaksi, isälleen ruotsiksi tai saksaksi.
Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että Leo ei osannut suomea tai ainakaan taito ei ollut kummoinen ja taisi hän itsekin olla samaa mieltä. Kuitenkin Leo kävi vuosikymmenet kirjeenvaihtoa Löyttymäen kartanon pehtooreiden kanssa. He kirjoittivat Leolle suomeksi tilan asioista mutta myös perheen asioista, mm. että ”kertoisitteko rouva Alexandralle, että voimme tuoda polttopuita vasta rospuuton jälkeen, minä kun en sitä ruotsia osaa”.
Kaupunginjohtajan puheessa tuli jo esiin useita asioita Leo Mechelinin hengästyttävästä ansioluettelosta. Lisään noihin mainittuihin vielä sen, että Leo Mechelin oli paitsi tiukka laillisuusmies, myös rauhanmies, ja hänen sanotaankin vaikuttaneen Nobelin rauhanpalkinnon saantikriteereihin. Leo kirjoitti kartanossaan perustuslakihahmotelmaa ja hänet myös karkotettiin Suomesta parin vuoden ajaksi. Ja autonomisen Suomen ”pääministerinä”, Senaatin puheenjohtajana, Mechelinin senaatti sai vuonna 1906 läpi lain, jolla kaikki Suomen naiset saivat paitsi äänioikeuden, myös yleisen ja yhtäläisen oikeuden asettua ehdolle. Se mikä usein unohdetaan, on se, että myös suurin osa suomalaisista miehistä sai samalla nämä mainitut oikeudet.
Sukuseuramme vaalii Leon perintöä monella tavalla. Olemme kunnostaneet hänen hautansa Hietaniemessä, julkaisseet kirjoja ja onnistuneet keräämään esineistöä, mm. kokonaisen astiaston, kirjoja ja julkaisuja sekä rintakuvamitaleja. Ylläpidämme Leo-sivustoa nettisivuillamme ja teemme läheistä yhteistyötä Leo Mechelin Säätiön kanssa. Valitettavasti Leon sukuhaara on sammunut, sillä hän ja sisaruksensa saivat vain tyttöjä tai olivat naimattomia.
Olemme riemuissamme siitä, että Suomen valtio päätti koota ja julkaista Leo Mechelinin kootut julkaisut. Lainaus Valtioneuvoston uutisesta- ”Suomalaisen oikeusvaltion rakentajan ja kansainvälisen rauhantyön uranuurtajan Leo Mechelinin (1839–1914) elämäntyöhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvä poikkeuksellisen laaja yhteiskunnallisesti ja historiallisesti merkittävä arkistoaineisto julkaistaan ensimmäistä kertaa koottuina teoksina avoimesti käytettäväksi.”
Lämmin kiitos Haminan kaupungille ja kaupunginjohtaja Ilari Soosalulle Leon tähdestä koko Sukuseura Mechelinuksen ja Leo Mechelin säätiön puolesta.